Tähän asti sähköautoilla Suomessa ovat ajelleet lähinnä innokkaat insinöörit ja varakkaat ilmastonmuutoksesta huolestuneet. Sähköautoista kyllä haaveilevat monet, mutta arkiset realiteetit ovat toimineet tehokkaina jarruina. Tänä vuonna monet saattavat kuitenkin jo höllentää jarrujalkaa. Autoalalla ennustetaan, että vuosi 2020 tuo tullessaan käänteen, joka nostaa sähköautojen suosion Suomessa selvästi uudelle tasolle.
Vaikka sähköautoilusta on tulossa aito vaihtoehto, ei se silti vielä pitkään aikaan tarkoita sitä, että kaikki ajaisivat sähköautoilla. Vuoden 2019 lopussa Suomen sähköautokanta oli yhteensä 29 365 kappaletta, joista noin 25 000 oli ladattavia hybridejä ja noin 4500 täyssähköautoja. Kasvua oli vuodessa jopa 89 %. Kasvunvaraakin toki on, sillä Suomen henkilöautokanta on yhteensä yli 2,7 miljoonaa kappaletta.
Merkittävin este sähköauton hankkimisessa on ollut kallis hinta. Viime vuonna täyssähköauto maksoi keskimäärin 1,8 kertaa vastaavaa polttomoottoriautoa enemmän. Hinta nousi ykkösesteeksi myös K-ryhmän vuonna 2018 tekemässä asiakastutkimuksessa: 72 % vastaajista oli sitä mieltä, että alhaisempi hinta motivoisi sähköauton hankkimiseen kaikkein eniten.
Tänä vuonna hintoihin on kuitenkin odotettavissa muutoksia, ennen kaikkea monipuolistuvan tarjonnan myötä. Tätä taas vauhdittaa EU-komission autoille asettama päästörajoite, jonka mukaan Euroopan markkinoille toimitettavien autojen keskiarvoiset päästöt saavat olla yhteensä enintään 95 g/km.
|
“Jos ei tätä täytä, saa valmistaja massiiviset sakot, ja puhutaan jopa miljardeista”, Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio toteaa. EU:n asettamat päästörajoitukset kiristyvät jatkossa vieläkin tiukemmiksi: vuonna 2025 päästöt saavat olla 81 g/km ja vuonna 2030 enää 59 g/km. “Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vuonna 2030 kaikkien uusien autojen pitäisi olla keskimäärin ladattavia hybridejä”, Kallio sanoo. |
 |
Vuoteen 2029 mennessä Volkswagen-konserni arvioi esimerkiksi tuovansa markkinoille 75 uutta täyssähköautomallia ja 60 uutta mallia ladattavia hybridejä.
Päästörajoitukset pistävät siis vauhtia autovalmistajiin. Kuluttajan kannalta se näkyy mukavalla tavalla siten, että täyssähköautoja tai ladattavia hybridejä tulee yhä useampiin automalleihin ja kokoluokkiin. Pienemmissä malleissa sähköinen versio voi olla hinnaltaan jo hyvinkin kilpailukykyinen. Esimerkiksi viime vuonna myyntiin tullut K-Auton maahantuoma Seat Mii Electric on hinnaltaan noin 16 000 euroa – ja se menikin heti kuumille kiville. Tänä vuonna esimerkiksi Volkswagenilta on tulossa suosittuun Golf-malliinsa jopa viisi erilaista hybridiversiota ja uuden sukupolven täyssähköautomalliston ensimmäinen jäsen, ID.3.
Volkswagen Suomen johtaja Mikko Mykrän mukaan sähköautojen hintoja alentaa tänä vuonna myös teknologian kehitys. Hybridiautoja on tähän asti rasittanut se, että niihin on rakennettu kaksi eri teknologiaa: vanhaan polttomoottoriauton alustaan on ympätty mukaan myös sähköakut. Täyssähköisissä autoissa hintaa pitävät korkealla akkujärjestelmien kallis hinta sekä niiden rajallinen saatavuus. Kustannuksia voidaan kuitenkin tasoittaa muilla keinoilla.
 |
“Volkswagenilla on kehitetty sähköautoihin kokonaan uusi teollinen alusta, joka muuttaa uusien autojen valmistamisen täysin. Uuden MEB-alustan myötä sähköauton tekniikka on helpommin ja edullisemmin skaalattavissa useisiin eri automalleihin. Alusta tekee autoista myös aivan erilaisia ominaisuuksiltaan, ne tulevat olemaan esimerkiksi sisätiloiltaan selvästi tilavampia”, Mykrä kertoo. |
Ensimmäiset uudelle alustalle tehdyt Volkswagen ID.3 -malliset autot tulevat myyntiin Suomessa loppuvuodesta 2020.
“Saksassa niiden hinta tulee olemaan noin 30 000 euroa. Suomessa se tulee olemaan vain hieman enemmän, mutta tässä aletaan jo lähestyä tavallisen ihmisen saatavilla olevaa hintatasoa”, Mykrä sanoo.
Vähäpäästöisten autojen myynnissä Suomi ei kulje Euroopan kärkimaiden joukossa, mutta keskitasoa edellä kuitenkin. Iso merkitys kaupan kiihdyttäjänä on erilaisilla kannustimilla. Suomessa on voimassa edelleen 2000 euron hankintatuki, mutta sähköautojen korkeisiin myyntihintoihin suhteutettuna se on vielä vähän.
“Maissa, joissa sähköautot ovat lyöneet suurimmin läpi, kuten Hollanti ja Norja, on ollut käytössä myös mittavia insentiivejä. Tukea kuitenkin lisätään jatkuvasti monissa maissa. Esimerkiksi Saksassa uuden sähköauton hankintatuki on nostettu 6000 euroon”, toteaa Mikko Mykrä.
Sähköauton hankintaa ovat hidastaneet myös kuluttajien huolet auton riittävästä käyttösäteestä sekä latauspisteistä. Onnistuvatko sähköautolla kaikki matkat ja pääseekö sillä varmasti perille asti? Jos kyseessä on perheen ainoa auto, on näillä asioilla suuri merkitys.
Julkisten latauspisteiden suhteen Suomessa alkaa olla jo varsin hyvä tilanne. Suomen hallituksen tavoitteena on saada Suomen teille 250 000 sähkökäyttöistä autoa vuoteen 2030 mennessä, ja sitä edesauttaakseen myös latausverkoston rakentamista kiihdytetään. Tälle vuodelle on ollut tavoitteena saada 2000 julkista latauspistettä, ja uudessa lakiesityksessä Suomeen halutaan kokonaisuudessaan noin 171 000 latauspistettä vuoteen 2030 mennessä.
K-ryhmä on omalta osaltaan osallistunut talkoisiin ja rakentanut K-kauppojensa yhteyteen jo mittavan latausverkoston. Valtakunnallinen K-Lataus-verkosto pika- ja peruslatauspisteineen palvelee eri puolilla Suomea aina Rovaniemeltä Joensuun kautta Kehä III:n sisäpuolelle. Useampia latausasemia löytyy suuremmista kaupunkikeskuksista kuten pääkaupunkiseudulta, Turusta, Tampereelta ja Oulusta. Suomen suurimmaksi pikalatausverkostoksi viime vuoden aikana noussut K-Lataus kattaa lähes 40 % julkisista pikalatauspisteistä. Kaikki K-Lataus-asemilta ladattava sähkö on uusiutuvaa ja kotimaisella tuulivoimalla tuotettua.
“K-ryhmä haluaa olla aktiivisesti mukana edistämässä hiilineutraalia autoilua ja siksi olemme halunneet investoida myös latausverkostoon. Haluamme olla mukana tekemässä autoilun muutosta. Bisneskonseptinakin tämä on kiva ja houkutteleva: tee ostokset Cittarissa ja lataa auto samalla”, Mykrä sanoo.
Valtaosa sähköautojen lataamisesta tapahtuu kotona ja työpaikoilla, mutta julkisilla latauspisteillä on iso merkitys käytettävyyden kannalta.
“Latauspaikkoja tarvitaan paljon, ettei synny pullonkauloja. Norjassa on jo välillä tilanne, jossa julkisille latauspisteille on ruuhkaksi asti jonoa. K-ryhmä toimiikin hyvänä suunnannäyttäjänä latausverkoston laajentajana”, Autotuojien Tero Kallio sanoo.
Latauspisteiden tilanne näyttää Suomessa kuitenkin niin Kallion kuin Mykränkin mukaan hyvältä ja monet toimijat K-ryhmän lisäksi rakentavat niitä koko ajan lisää. Hallituksen esitys latauspisteistä on menossa läpi EU-direktiivin minimin mukaan olemassa olevan rakennuskannan osalta. Uusi direktiivi tulee asettamaan vaatimukset kaikkien julkisten paikkojen velvoitteelle tarjota latauspisteitä.
Sähköautoilla on liikenteen päästöjen alentamisessa pitkällä aikavälillä iso merkitys, mutta usein hypetyksen keskellä unohtuu, että niiden osuus koko autokannasta on todellisuudessa edelleen varsin pieni.
“Mittakaavan ymmärtäminen on tärkeää, sillä edelleen valtaosa uusien autojen myynnistä on jotain muuta kuin sähköautoja”, Mikko Mykrä sanoo.
Tero Kallion mukaan uusia täyssähköautoja saatetaan myydä tänä vuonna noin 3500 kappaletta ja ladattavia hybridejä noin 10 000 kappaletta. Jos tällaisiin lukuihin päästäisiin, saattaisi yhteen laskettuna osuus olla noin 10 % uusien autojen myynnistä. Se on reipas kasvu verrattuna edelliseen vuoteen, mutta kokonaiskuvassa osuus on vielä vähäinen.
“Haemme usein vain yhtä hopealuotia, jolla ratkaisisimme asiat, mutta sellaista ei ole. Ilmastotavoitteiden kannalta paljon merkittävämpi asia olisi se, että Suomen teillä ajettaisiin mahdollisimman uusilla autoilla. Tällä hetkellä suomalainen auto tulee käyttöikänsä päähän vasta 21 vuoden käytön jälkeen. Jos autokanta olisi jopa vuodenkin uudempi, tuottaisi se jo 150 000 CO2e vähemmän päästöjä vuosittain”, Kallio sanoo.
Autokannan uusiutumisen merkitystä nostettiin vahvasti esille myös ympäristöministeriön laatimassa Ilmastovuosikertomuksessa. Sen mukaan autokannan on uudistuttava, jos liikenteen päästöjä halutaan vähentää. VTT:n laskelmien mukaan auton elinkaaren päästöistä nimittäin 90 % tulee sen käytöstä.
Mutta miten uusiin autoihin sitten vaihdettaisiin ripeämmin? Yksi hyvä tapa voisi olla käynnistää jälleen uusi Romutuspalkkio-kampanja. Se on toimiva tapa kannustaa ihmisiä vaihtamaan uudempaan autoon ja saada vanhimpia saastuttavimpia autoja pois liikenteestä.
Merkityksellistä ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta on myös se, että löydetään tapa kannustaa työntekijöitä valitsemaan vähäpäästöisiä työsuhdeautoja – hankitaanhan noin kolmannes uusista autoista työsuhdekäyttöön.
"Tässä valtion työsuhdeautojen hankintakannustin voi olla merkittävä työkalu, mutta sitä pitää viedä ehdottomasti siihen suuntaan, että hankintakannustin kannustaa valitsemaan juuri vähäpäästöisen vaihtoehdon. Nykyinen verotusarvoon perustuva malli kannustaa tekemään päätöksen henkilökohtaisin kokonaistaloudellisin perustein eli työntekijä valitsee sen auton, mikä on hänelle edullisin henkilökohtaisen talouden näkökulmasta. Tällainen auto kulkee toistaiseksi usein fossiilisilla polttoaineilla, koska erityisesti sähkö- ja ladattavien hybridien hankintahinta on merkittävästi korkeampi”, Kallio jatkaa.
Kallion ja Mykrän mukaan autonostajia vaivaa tällä hetkellä epätietoisuuden tuoma hämmennys. Monet pohtivat, milloin auton vaihtamiselle on hyvä ajankohta, kun markkinat muuttuvat ja uudistuvat jatkuvasti. Ilmastonmuutoksen ja päästöjen vähentämisen kannalta vaihtaminen mihin tahansa kuitenkin kannattaisi.
“Auton vaihtaminen uuteen, oli malli mikä tahansa, on oikea teko ja vie myös päästövähennyksiä eteenpäin”, Mykrä sanoo.
“Asiakkailla on autojen suhteen nyt ja tulevaisuudessakin aina monenlaisia tarpeita. Siksi tarvitsemme paitsi sähköautoja myös uusiutuvalla dieselillä kulkevia autoja, kaasuautoja ja vetyautoja”, pohtii puolestaan Tero Kallio.
Vaikka hinta tuottaa auton ostajille harmaita hiuksia, on yhä useampi halukas silti tekemään nopeammin ekologisempia valintoja. Siksi uudenlaiset rahoitusratkaisut ovat myös tärkeitä vauhdittajia autoilun muutoksessa. Mikko Mykrä odottaa esimerkiksi leasing-palvelujen kasvattavan Suomessa jatkuvasti suurempaa suosiota ja se voisi olla myös monille hyvä tapa vaihtaa vähäpäästöisempään tai täyssähköautoon.
“Tulemme autojen palvelumalleissa selvästi muita Pohjoismaita jäljessä. Esimerkiksi Norjassa leasing-autojen osuus on 30 % ja Ruotsissakin 20 %, Suomessa sen sijaan vain noin 1–2 prosenttia”, Mykrä sanoo.
K-Auto on aloittanut oman leasing-palvelun testaamisen. Mykrän mukaan kiinnostus on ollut suurta ja yhtiössä ollaan tyytyväisiä palvelun saamaan lähtöön. Oleellista hänen mukaansa yksityisleasingissa on se, että tuote sopii tähän aikaan erinomaisesti. Kuluttajilla on epävarmuutta ja hämmennystä tulevaisuudesta sekä autojen jälleenmyyntiarvoista.
“Ihmiset tutkivat ja etsivät aktiivisesti monenlaisia vaihtoehtoja. On asiakkaita, joiden on edelleen järkevää ostaa, mutta monille voi sopia loistavasti myös leasing. Yksityisleasingtuote ottaa riskin kokonaan pois asiakkaalta ja siten helpottaa päätöksentekoa epävarmana aikana. Parhaiten se tuntuu tälle hetkellä sopivan esimerkiksi kakkosautokäyttöön, jolloin kuukausierä pysyy maltillisena.”
KYLLÄ
EI
