Kesko on julkaissut kestävän kehityksen raportin jo 20 vuoden ajan - tänä aikana vastuullisuudesta on tullut valtavirtaa

Lähes kaikki yritykset julistavat nykyisin toimivansa vastuullisesti ja tarjoavansa kestäviä tuotteita ja palveluita. Mutta mistä saisi luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa yritysten vastuullisuudesta? Alkuvuodesta sitä on tarjolla runsain mitoin, kun yritykset julkaisevat kattavaa, läpinäkyvää ja varmennettua vastuullisuustietoa vuosiraporteissaan. Keskon 20:s kestävän kehityksen raportti julkaistiin 6.3. osana Keskon vuosiraporttia.

 

Vastuullisuustyöstä on tullut 20 vuodessa keskeinen osa yritysten toimintaa ja raportoivien yritysten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna vastuullisuudestaan raportoi Suomessa jo noin 160 yritystä (lähde: FIBS).

”Yritysten vuosiraportit ovat tärkeitä työkaluja etenkin sijoittajille, analyytikoille ja reittaajille, mutta toimivat erinomaisena ja luotettavana tietolähteenä myös medialle, kansalaisjärjestöille, opiskelijoille ja henkilöstölle. Raportoinnin kansainväliset vaatimukset ovat vuosien mittaan kasvaneet, ja 2020-luvulle tultaessa yritysten odotetaan kertovan raporteissaan varmennettua tietoa muun muassa omista ja toimitusketjunsa päästöistä, riskimaa-auditointien tuloksista sekä henkilöstön monimuotoisuudesta, työterveydestä ja -turvallisuudesta”, sanoo K-ryhmän vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo.

Kesko on yksi kestävän kehityksen raportoinnin edelläkävijöistä: Keskon ensimmäinen Global Reporting Initiativen (GRI:n) laatimaa kestävän kehityksen raportointiohjeistoa noudattava yhteiskuntavastuuraportti julkaistiin vuonna 2000.

Keskon vuosiraportti on kattava tietopaketti

Vuosiraportin Keskon suunta -osiossa kerrotaan Keskon ja sen toimialojen strategioiden etenemisestä, taloudellisista tavoitteista, toimintaympäristöstä ja arvonluonnista.

”Vuosi 2019 oli Keskolle ja K-ryhmälle erittäin vahva. Kannattavan kasvun ja vahvan uudistumisen strategiamme on tuottanut tulosta. Strategiamme ytimessä on fokusoituminen Suomen päivittäistavarakauppaan, Pohjois-Euroopan rakentamisen ja talotekniikan kauppaan sekä Suomen autokauppaan yhden yhtenäisen K:n alla. Strategisena tavoitteenamme on vahvistaa kuluttajien ja yritysten asiakaskokemusta sekä kaupoissa että digitaalisissa kanavissa”, sanoo K-ryhmän pääjohtaja Mikko Helander pääjohtajan katsauksessaan.

Keskon vuosiraportti 2019 kertoo Keskon strategian ja kestävän kehityksen työn etenemisestä kattavin tunnusluvuin. Vuosiraportti sisältää tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) ja palkka- ja palkkioselvityksen vuodelta 2019. Muista kuin taloudellisista tiedoista annettava selvitys sisältyy hallituksen toimintakertomukseen. Vuosiraportin Kestävä kehitys -osio noudattaa GRI-standardeja ja kattaa taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun keskeisimmät osa-alueet.

Poimintoja vastuullisuusluvuista vuonna 2019

Yhteiskunta:
Kesko ja K-kauppiaat ovat merkittäviä työllistäjiä, veronmaksajia sekä tuotteiden ja palvelujen tarjoajia. 

• Vuonna 2019 Keskon tuloverot Suomeen olivat 65,9 miljoonaa euroa ja muihin maihin 11,8 miljoonaa euroa. Konsernin efektiivinen veroaste oli 17,3 %.
• K-ryhmän kokonaisinvestoinnit Suomeen vuonna 2019 olivat noin 491 miljoonaa euroa (2018: 408 milj. euroa).
• Keskon tuki yleishyödyllisiin tarkoituksiin oli 2,2 miljoonaa euroa (2018: 1,8 milj. euroa).
• Vuoden 2019 lopussa K-Lataus-verkostomme sähköautojen lataamiseen kattoi jo lähes 270 peruslatauspistettä ja yli 100 pikalatauspistettä lähes 80 K-kaupan yhteydessä.

Valikoimat ja hankinta:
Suurin osa ostoistamme on Suomessa toimivilta tavarantoimittajilta. Globaaleissa hankinnoissa kiinnitämme erityistä huomiota hankintaketjujen ihmisoikeuskysymyksiin ja ympäristövaikutuksiin.

• Vuoden 2019 loppuun mennessä Tuottajalle kiitos -tuotteilla on kertynyt viljelijöille maksettavaa lisäosuutta 2,94 miljoonaa euroa.
• Vuoden 2020 alussa Keskon riskimaatavarantoimittajilla oli yhteensä 733 (2018: 585) voimassa olevaa sosiaalisen vastuun auditointia.
• Vuonna 2019 K-ruokakauppojen ja Kespron myymistä tuotteista kertyi Reilun kaupan lisää 964 807 euroa (2018: 915 909 euroa).
• Vuonna 2017 asetimme tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä kasviproteiini tuotteita sisältävä vegehylly löytyy vähintään 400 K-ruokakaupasta. Vuoden 2019 lopussa vegehylly oli jo noin 700 K-ruokakaupassa.

Ilmasto ja ympäristö:
Sitoudumme kansainvälisten ilmastokokousten tavoitteisiin hillitä ilmastonmuutosta. Olemme asettaneet tieteeseen perustuvat päästötavoitteet toiminnallemme ja toimitusketjullemme.

• Vuonna 2019 ruokahävikki pieneni 3 % suhteutettuna vuoden 2016 lähtötasoon. K-ruokakaupat antoivat ruoka-apuna hyväntekeväisyyteen 4 % enemmän kuin vuonna 2018.
• Suorat ja epäsuorat päästöt (Scope 1 ja 2) vähenivät edellisvuodesta päästöt vähenivät 7 %.
• Kesko Logistiikan suhteelliset päästöt pienenivät 9,4 % vuoteen 2018 verrattuna.
• K-ruokakauppojemme yhteydessä oli 413 (2018: 405) kuluttajapakkausten (kuitu, lasi, metalli) keräykseen tarkoitettua Rinki-ekopistettä vuoden 2019 lopussa. Muovia kerättiin 227 (2018: 193) ekopisteessä.
• K-Kalapolut-talkoiden kolmannella kaudella rakensimme yli 60 kutusoraikkoa ja avasimme 7 nousuestettä, minkä ansioista kaloille vapautui jopa 50 kilometriä saavuttamattomissa ollutta lisääntymis- ja elinympäristöä.
• Vuonna 2019 aloitimme laajan työn, jonka tarkoituksena on tunnistaa toimialakohtaisesti ilmaston kannalta kestävät tuotteet.


Työyhteisö:
Tavoitteenamme on olla kaupan alan houkuttelevin työpaikka. Panostamme erityisesti yrityskulttuurin kehittämiseen, johtamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin.

• Vuonna 2019 Keskossa työskenteli keskimäärin noin 20 852 henkilöä (2018: 19 579) kahdeksassa maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Valko-Venäjällä. Henkilöstöstä 48 % oli Suomessa ja 52 % muissa toimintamaissa.
• Suomessa henkilöstön keski-ikä oli 37,4 vuotta vuonna 2019. Muissa maissa henkilöstön keski-ikä vaihteli 35 vuodesta 45 vuoteen.
• Vuonna 2019 Keskon työterveyshuolto panosti henkilöstön työkyvyn ylläpitoon ja sairaudenhoitoon 492 euroa (2018: 447) henkilöä kohti.
• Vuonna 2019 koulutukseen käytettiin työntekijää kohden 224 euroa (2018: 277 euroa).


Oliko sisältö hyödyllinen?
KYLLÄ
EI

Takaisin ylös