Maailman vastuullisin ruokakauppa haluaa olla edelläkävijä myös sosiaalisessa vastuussa. K-ryhmälle se tarkoittaa ennen kaikkea vastuuta omasta henkilöstöstä sekä vahvempaa työtä monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
K-ryhmän työntekijöiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta on huolehdittu aina monipuolisesti ja lainsäädäntöä noudattaen, mutta nyt työtä tehdään entistä vahvemmin sekä tiiviimmin osana yrityksen vastuullisuustyötä.
Tekeillä on esimerkiksi koko yritystä koskeva monimuotoisuuden ja mukaan ottamisen ohjelma. Sitä valmistelemassa ollut, K-ryhmän henkilöstöosastolla työskentelevä henkilöstövastuullisuuden asiantuntija Tiina Palmunen sanoo, että sosiaalisessa vastuussa halutaan ottaa ennakoivampi ja aktiivisempi ote.
–Haluamme katsoa asioita laajemmin ja selvittää, missä asioissa voisimme toimia vahvemmin. Toiveenamme on esimerkiksi tarjota entistä enemmän työtä eri kielivähemmistöjen edustajille sekä osatyökykyisille. Tavoitteena on huomioida paremmin myös monimuotoinen asiakaskuntamme.
Palmunen sanoo, että monimuotoisuutta edistävä työ tekee K-ryhmästä paremman ja viihtyisämmän työpaikan.
– Mukaan ottava ja monimuotoisuutta arvostava yrityskulttuuri lisää tutkitusti henkilöstön sitoutumista ja motivaatiota. Viime kädessä se parantaa myös yrityksen tulosta ja asiakaskokemusta, Palmunen sanoo.
Tasa-arvossa ei ole kysymys vain sukupuolten välisestä asiasta, vaan yhtä lailla vaikkapa seksuaalivähemmistöjen huomioimisesta. Yhdenvertaisuudessa on huomioitava myös esimerkiksi osatyökykyiset, syrjäytymisvaarassa olevat sekä eri kulttuuritaustoista tulevat ihmiset, kuten maahanmuuttajat.
– Monimuotoisuutta arvostavan ja aidosti mukaan ottavan organisaation kehittämiseksi tehtävä työ on sellaista, joka ei tule koskaan valmiiksi. Meidän on jatkuvasti kysyttävä itseltämme, mitä vielä voisimme tehdä, jotta jokainen kokisi olevansa arvostettu. Yhdenvertaisuuden edistäminen on jatkuvaa kulttuurin muokkausta, ja sen toteutuminen jokaisen vastuulla, pohtii Tiina Palmunen.
Vastuullisesti toimiminen ei ole tärkeää vain omien työntekijöiden kannalta, sillä sitä arvostavat myös asiakkaat. Tämä kirkastui entisestään, kun K-ryhmä teki kyselyn aiheesta sidosryhmilleen ja asiakkailleen. Siinä 81 % asiakkaista piti tärkeänä, että K-ryhmä edistää toiminnassaan tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja henkilöstön monimuotoisuutta.
Asiakkaat pitivät erityisen tärkeänä vaikeasti työllistyvien tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden työllistämistä. Lisäksi olennaisena pidettiin, että henkilöstöä koulutetaan mahdollisten ennakkoluulojen vähentämiseksi erilaisia vähemmistöjä kohtaan.
Tiina Palmunen sanoo, että tarve yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävälle vastuullisuustyölle näkyy myös jo käytännön työssä. Päivittäistavarakaupoissa on esimerkiksi tullut eteen tilanteita, joissa asiakas on saattanut sanoa jotakin sopimatonta esimerkiksi toisen asiakkaan etniseen taustaan liittyen.
– Eräällä kassamyyjällä oli vastikään tällainen kokemus ja hän kysyi, miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia. Olemme laatimassa nyt ohjetta, josta olisi apua jatkossa vastaavien tilanteiden sattuessa. On selvää, että teemme aina parhaamme palvellaksemme asiakkaitamme, mutta odotamme myös asiakkailtamme asiallista käytöstä niin muita asiakkaita kuin työntekijöitämme kohtaan.
Millainen on tasa-arvoisesti toimiva yritys? Missä kaikessa ja miten tasa-arvon pitää toteutua ja näkyä?
Vastausten lista on pitkä. Tutuin tasa-arvoon liittyvä aihe lienee palkka, jossa on edelleen Suomessa työstettävää. K-ryhmässä on pitkään seurattu naisten ja miesten pääsyä johtotehtäviin sekä palkka-tasa-arvoa osana vastuullisuustyötä. Viime aikoina K-ryhmän henkilöstöosastolla on käyty keskustelua myös sukupuolittuneista titteleistä ja termeistä.
– Tämä voi kuulostaa pieneltä asialta, mutta kieli vaikuttaa ajatteluun ja on yhteydessä suurempiin rakenteisiin. Esimies voi siis aivan hyvin olla jatkossa esihenkilö, Palmunen sanoo.
Esihenkilö voisi yhä useammin olla K-ryhmässä myös nainen, ainakin jos puhutaan ylimmästä johdosta.
– Ylin johto on meilläkin miesvaltainen, mutta keskijohdossa naisia on paljon. Tavoitteena on, että naiset etenisivät useammin myös ylimpään johtoon.
Yrityksen kannalta kyse on myös hyvien ja sopivien työntekijöiden löytämisestä.
– Kilpailu kovimmista osaajista kasvaa koko ajan. Olisi hölmöä, jos sulkisimme ulkopuolelle hakijoita vain, koska emme ole osanneet huomioida kaikkien potentiaalia ja joutuisimme sanomaan ei pelkän kielitaidon tai vaikkapa osittaisen työkyvyn takia, Palmunen toteaa.
Pääkaupunkiseudun K-Citymarketeissa on jo tartuttu kieliasiaan: maahanmuuttajille on käynnistetty suomen kielen koulutusohjelma, ja tavoitteena on saada sen myötä uusia työntekijöitä. K-ryhmässä on myös pyritty työllistämään kehitysvammaisia, ja kehitetty Uusi työ -niminen malli, jossa edistetään osatyökykyisten mahdollisuutta jatkaa työelämässä esimerkiksi lisäkoulutuksen kautta uudessa roolissa.
KYLLÄ
EI
