Saimaalla avattiin uhanalaiselle taimenelle useita kilometrejä vaellusreittiä

Ruokolahden Lanakoskelle rakennettiin lauantaina 6. heinäkuuta kalapolku talkootyönä. Kalapolun myötä uhanalaisille vaelluskaloille avautui reitti Saimaasta Lanajoen kautta alueen järviin ja puroihin kutemaan.

Uhanalaiset taimenet eivät ole päässeet nousemaan Saimaasta Lanajokeen kutemaan pitkään aikaan, sillä joen kaivamisen seurauksena sen luontaiset uomat ovat kuivuneet. K-ryhmän ja WWF:n kaikille avoimissa virtavesitalkoissa Lanakosken sivu-uomia avattiin ja kunnostettiin käsityönä niin, että vesi pääsee jälleen virtaamaan luonnollisesti joen uomaa pitkin. Työn tuloksena syntyi kalapolku, jota pitkin kalat pääsevät kulkemaan Lanakosken kohdalla olevan kallionkielekkeen ohi.

”Saimaaseen laskee paljon pieniä jokia, joissa on lukemattomia esteitä, minkä vuoksi luonnonvarainen taimen voi erittäin huonosti. Aiemmin Ruokolahden ympäristössä on ollut hyvin taimenta, mutta jokien perkaamisen ja patoamisen seurauksena lisääntymistä ei juuri tapahdu”, selittää talkoita ohjannut WWF Suomen virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen.

”Hyvin pienellä kunnostustyöllä saimme avattua Saimaasta jokireitille pyrkiville virtavesilajeille vähintäänkin kymmenen kilometriä esteetöntä kulkureittiä. Vastaavia kohteita, joita odotamme avattavaksi, löytyy Saimaan alueen jokaisesta kunnasta ja kaupungista”, hän lisää.

Talkookohde sijaitsee Ruokolahden entisen kunnanjohtajan Antti Pätilän mailla. Myös hän osallistui talkootyöhön.

”Lanajoen seutu on ollut minulle jo lapsuudestani alkaen tärkeä. Joen luontoarvoja kruunaisi tietysti se, että vesistöön saataisiin nykyistä vahvempi ja lisääntyvä lohikanta.”

Myös Imatran K-Citymarket-kauppiaat Marko ja Sirpa Tujula kantoivat kortensa kekoon.

”Halusimme ehdottomasti olla mukana kunnostamassa Ruokolahden virtavesiä ja edistämässä luonnon monimuotoisuutta, kun siihen tarjoutui mahdollisuus. Huomioimme myös kaupankäynnissä ympäristöystävällisyyden, sillä meille on erittäin tärkeää, että luonto säilyy hyvinvoivana myös tuleville sukupolville”, Marko Tujula perusteli.

Takaisin ylös