Apteekit uhkaavat jäädä muutoksessa jälkijunaan

Liisa Hyssälällä on monipuolinen kokemus suomalaisesta lääke- ja terveydenhoitoalasta niin lääkärinä kuin päättäjänä. Nyt hän patistaa apteekkialaa uudistumaan. ”Kun kaiken keskellä yksi instituutio säilyy muuttumattomana, moni rupeaa pohtimaan, että miksi näin on.”

Pitkän uran hammaslääkärinä, yrittäjänä, kansanedustajana, ministerinä ja lopulta Kelan pääjohtajana tehneellä Liisa Hyssälällä on nykyisin mainio titteli. Hän on vanhempi neuvonantaja Sitran uudistumiskyky-teemassa. Kokemus on valjastettu uudistumisen palvelukseen.

“Eikö ole mainio!” Hyssälä pitää itsekin tittelistään. Hän edistää suomalaisen yhteiskunnan uudistumiskykyä sekä Sitran tehtävässään että sen ulkopuolella.

Erityisen läheinen uudistuksen kohde Hyssälälle on suomalainen apteekki- ja lääkejakelujärjestelmä. Vuonna 2018 julkaistiin Hyssälän johtaman selvitysryhmän raportti Apteekkitoiminnan uudistamisen suuntaviivat. Asiantuntijaselvitys toteutettiin Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta.

“Apteekit uhkaavat jäädä terveyspalveluiden muutoksessa jälkijunaan. Apteekkisääntely on pysynyt muuttumattomana jo yli 30 vuotta. Uudet digitaaliset työkalut ja potilaan aseman korostuminen muuttavat terveyspalvelujen toteuttamista. Apteekin on tultava ulos kivijalasta ja lähestyttävä lääkkeen käyttäjää uusilla tavoilla”, Hyssälä kirjoitti raportissa.

Vajaa vuosi raportin julkaisun jälkeen selvitysnainen huokuu optimismia.

“Tässä on tapahtunut paljon muutosta. Jos käyttää tällaista jyhkeää sanaa kuin asenneilmapiiri, niin sehän on ihan toinen kuin silloin kun raportti alettiin tehdä. Silloin oli suorastaan tabu puhua apteekeista. Nyt myönteisyyttä uudistuksille on eri puolilla yhteiskuntaa”, Hyssälä sanoo.

“Ihmiset näkevät omassa arjessaan, miten nopeasti maailma muuttuu. Kun kaiken keskellä yksi instituutio säilyy muuttumattomana, niin moni rupeaa pohtimaan, että miksi näin on.”

”Muutosta hidastaa holhoamisaspekti”

Nykyisen apteekki- ja lääkejakelujärjestelmän on arvioitu maksavan yli puoli miljardia. Lääkkeiden jakelun välttämättömän ja tarpeellisen säätelyn lisäksi apteekkien omistamista ja pyörittämistä rajoitetaan merkittävästi. Lääkehuollon kustannukset ja lääkekorvausmenot ovat nousseet jo pitkään. Lääkehoitojen kehittymisen ja Euroopan nopeimmin ikääntyvän väestön takia kustannuspaine kasvaa lähivuosina entisestään.

Hyssälän mielestä Suomessa pitäisi toteuttaa naapurimaiden mallin mukainen uudistus apteekkijärjestelmään.

“Kaikissa muissa Pohjoismaissa on jo tehty tällainen uudistus, jossa alan sääntelyä on kevennetty. Suomessa muutosta on ehkä hidastanut myös tietynlainen holhoamisaspekti”, Hyssälä pohtii.

Hyssälä uskoo kuluttajan valintaan ja vapauteen myös lääkekaupassa. Lääketurvallisuus voidaan säilyttää, vaikka aukioloaikojen ja apteekkien omistuksen sääntelyä kevennettäisiinkin. Ruotsissa kävi juuri näin.

“Sääntelyn vähentäminen on parantanut apteekkipalveluita ja lääkkeiden saatavuutta”, kirjoitti Ruotsin apteekkiliiton toimitusjohtaja Johan Wallér Helsingin Sanomien Vieraskynässä 2017.

Vuodesta 2009 Ruotsissa on avattu yli 460 uutta apteekkia. Apteekkien määrä on kasvanut yli 40 prosenttia. Apteekit ovat pitempään auki kuin koskaan aiemmin. “Potilaille ja asiakkaille suurin sääntelyuudistuksesta seurannut muutos on, että apteekkien tavoitettavuus ja lääkkeiden saatavuus ovat parantuneet selvästi”, Johan Wallér kirjoitti.

”Näen huikeita mahdollisuuksia – jos asiakas antaa luvan”

Liisa Hyssälä toivoo, että suomalainen korkea farmaseuttinen ammattitaito saataisiin uudistuksen jälkeen palvelemaan asiakkaita myös uusissa ympäristöissä, esimerkiksi päivittäistavarakaupassa.

“Ei farmakologista ammattitaitoa pidä missään nimessä unohtaa. Ei ole mitään syytä heikentää palvelua, jos uudistuksia tulee. Jos alalle saadaan uusia isoja toimijoita, heidän tulee panostaa siihen, että palvelu entisestään paranee. Isoilla toimijoilla on enemmän mahdollisuuksia investoida vaikka digitaalisiin palveluihin tai kiinnittää asiakassuhteeseen enemmän huomiota”, Hyssälä uskoo.

”Asiakkaita voitaisiin uudenlaisella tavalla ohjata terveellisiin valintoihin kaupassa, ja jos myös lääkkeet olisivat siinä ohessa myytävinä, voitaisiin tätäkin dialogia kehittää. Minä näen tässä huikeita mahdollisuuksia, joita ei ole vielä käytetty – jos asiakas antaa luvan.”

Viime hallituskaudella lääkelain uudistusta ei vielä saatu liikkeelle, mutta uudistumiskyvyn vanhempi neuvonantaja uskoo, että seuraavan neljän vuoden aikana saadaan aikaan.

“Olen hyvin luottavainen. Eduskunnassa on esiintynyt vahvasti puheenvuoroja uudistuksen puolesta. THL:n äänenpainot ovat menneet tähän suuntaan, samoin Kilpailuviraston. Monista potilasjärjestöistä on kuulunut ääniä uudistuksen puolesta”, Hyssälä luettelee.

“Sanoisin, että uudistajia on paljon.”

Takaisin ylös