Näkökulma

Kiertotaloudesta puhutaan tänä päivänä paljon. Sinänsä siinä on kysymys vanhoista keksinnöistä, kuten huolto, leasing, korjausliiketoiminta, uudelleenkäyttö ja kierrätys. Kiinnostava mahdollisuus syntyy, kun näihin yhdistetään digitaalisuus ja uudet liiketoimintamallit, jotka rikkovat perinteisten liiketoimintamallien rajoja.

Yksinkertaisimmillaan kiertotalous tarkoittaa kuluttajille sitä, että tavarat pidetään mahdollisimman pitkään käytössä joko korjaamalla niitä tai kierrättämällä ne uusille omistajille tai uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Kaikkea ei myöskään tarvitse omistaa itse, vaan tavaroita voi myös lainata toisilta tai vuokrata.

Kiertotalous tuo tullessaan muutoksia myös päivittäistavarakauppaan vähintään kahdella eri tavalla. Ensimmäinen on perinteinen lähestymiskulma eli sääntely ja määräykset, jotka asettavat uusia velvoitteita myös kaupan alalle. Materiaalien kierrätysvelvoitteet kiristyvät entisestään ja samalla raportoinnin läpinäkyvyysvaatimukset kasvavat. Kesko on erinomaisessa  asemassa, koska olemme yhdessä saavuttaneet hienoja tuloksia materiaalikierrätyksessä ja kehitystyö jatkuu.

Toinen kiertotalouden mukanaan tuoma muutos linkittyy vahvasti kuluttajakäyttäytymiseen: kuluttajat haluavat yhä enemmän ja yhä nopeammin. Kivijalkakaupoista on syntymässä kohtaamispaikkoja, joissa mahdollisimman moni asia tulee kerralla hoidetuksi. Juuri tässä kohtaa kaupan kannattaa yhdistää kiertotalouden mahdollisuudet osaksi liiketoimintaa.

Voisiko ajatella, että kaupasta tulee myös eri materiaalivirtojen kohtaamispaikka? Voisimmeko hyödyntää samaa paluulogistiikan logiikkaa, jota olemme jo vuosien ajan menestyksekkäästi hyödyntäneet Keskon omassa toiminnassa esimerkiksi pakkausmuovien keräämisessä ja hyödyntämisessä? Eli voisivatko kuluttajat palauttaa käytöstä hylkäämänsä materiaalit samalla, kun he ostavat uutta ajatuksella ”tuo tullessasi, vie mennessäsi”?  

Esimerkki tehokkaasta paluulogistiikasta: Pirkka-kierrätysmuovikassit, jotka valmistetaan Keslogin ylijäävistä pakkausmuoveista.

Toinen menestystarina, josta voisimme ottaa opiksi on Palpan panttijärjestelmä, joka hakee vertaistaan jopa maailman mittakaavassa.  Rahallinen pantti voisi toimia hyvänä motivaattorina muissakin kierrätysmateriaaleissa tai ehkä pantilla voisikin saada alennusta uudesta vastaavasta tuotteesta?

Kiertotalous voisi hyödyntää kaikkia osapuolia: tuoda lisää aktiviteettia kivijalkakauppaan, parantaa kuluttajien palveluita ja tehdä tämän kaiken vielä kaupalle taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Mielestäni näitä muutoksia ei kannata jäädä odottelemaan, vaan tarttua niihin välittömästi. Keskossa on tehty valtavan hienoa työtä kiertotalouden eteen jo vuosikausia. Nyt olisi otollinen aika monistaa nämä ajatukset myös kuluttajarajapintaan.

Miksi uskon, että nämä ajatukset voisivat oikeasti toimia? Siksi, että suomalaiset haluavat uusia kiertotalousinnovaatioita. Teettämämme kyselytutkimuksen mukaan kysyntää uusille palveluille on, kunhan ne tehdään tarpeeksi helpoiksi ja kiinnitetään osaksi meidän jokapäiväistä arkea.

Petri Salermo
Toimialajohtaja
Lassila&Tikanoja Oyj

Tulosta

Jaa