K-kauppias-blogi

Loppuvuoden juhlapyhät ovat haasteellista aikaa. Teollisuuden tulee varautua kausituotteiden toimittamiseen ja kauppojen taas niiden myymiseen. Tuotteita tulisi varata juuri oikea määrä molemmin puolin, jottei hävikkiä pääsisi syntymään. Mutta toisaalta mahdollinen asiakasmäärän kasvu tai lasku voi aiheuttaa kaupalla haasteita tuotteiden tilausmäärissä.

Käytännössä useat kausituotteet tilataan hyvissäajoin ja tarkkaa asiakasmäärän muutosta ei tuolloin voida vielä ennustaa. Meillä asiakasmäärät ovat kauppiaana oloaikanani kasvaneet ja ovatkin kaivanneet ”kristallipallon” tarkastelua myös edessä olevia pyhiä silmällä pitäen. Toisaalta joidenkin kausituotteiden, erityisesti oman keittiön tuotteiden, menekki on jo nyt ylittänyt odotuksemme ja olemme onneksi pystyneet tilaamaan lisää tuotteita ja raaka-aineita juhlapyhiä varten ja takaamaan näin niiden riittävyyden.
Onneksi olemme saaneet jo aiemmista juhlapyhistä kokemusta tuotemäärien arviointiin ja eri tavarantoimittajiin, jotta tuotesaatavuus voidaan taata koko sesongin ajan. Tämä kuitenkin vaatii koko henkilökunnalta jatkuvaa seurantaa, ennakointia ja kommunikaatiota, jotta saamme pidettyä kokonaisuuden koossa ja palveltua asiakkaitamme entistä paremmin.

Olen kauppiaana huomannut jo moneen otteeseen, että parempi ennakoida ja suunnitella ennakkoon kunnolla, niin toteutus ja pienten muutosten tekeminen onnistuu helpommin. Käytännössä tämäkin tuli opittua kantapään kautta, kun ensimmäisenä vuonna en ehtinyt edes miettimään kinkkutilausten vastaanottamista, kunnes niitä vain alkoi tulemaan ja tein kiireessä tilauslomakkeen. Tämä tilauslomake ajoi kyllä asiansa tuolloin, mutta jälkikäteen ajateltuna ei ollut kovin toimiva ja aiheutta paljon lisätyötä.
Tänävuonna olemme olleet jokaista sesonkia ja juhlapyhää askeleen edellä. Esimerkiksi Joulun ja Uudenvuoden aikaan käytän henkilöstön ohjaamisen pohjana muistilistaa, josta jokainen vastuuhenkilö pääsee näkemään omat ja toisten vastuualueet, jotta hekin näkevät kokonaisuuden ja tarvittaessa voivat auttaa toisiaan. Olenkin pyrkinyt tekemään eri keinoin henkilökunnan työskentelyä ja asiakkaiden asioimista helpommaksi.

Nämä edellä mainitut ovat mielestäni perusasioita, jotka tulee olla aina kunnossa. Pitkin vuotta olemme tehneet muutamia investointeja, myös juhlapyhiä silmällä pitäen, sekä kokeilleet uutta reseptiikkaa keittiössämme. Tähän päälle kun olemme vielä kehittäneet valikoimaamme ja toimintaamme asiakkaiden toiveiden ja muualta oppimamme kautta, niin uskon asiakkaiden saavan entistä paremman asiakaskokemuksen.

Käytännössä vanha sanonta: ”Hyvin suunniteltu, on puoliksi tehty.”-sanonta pitää hyvin paikkaansa. Samalla kun pidämme jatkuvasti silmämme ja korvamme auki, niin pystymme varmasti täyttämään asiakkaidemme toiveet ja tarpeet.

Kesällä suurin osa asiakkaistamme on lomalla. Samalla osa asiakkaistamme myös suuntaa maakuntaan tai ulkomaille. Pienemmästä asiakasmäärästä johtuen kesä on osastojen vastuuhenkilöille otollista aikaa viettää omaa kesälomaansa. Käytännössä tällöin kauppaa pyöritetään kausityöntekijöiden voimin, jotka meillä ovat työskentelevät talvisin ilta- ja viikonlopputyöntekijöinä.
Mielestäni olemme onnekkaita, että kausivaihtelusta johtuen juuri kesä on hiljaisempaa aikaa, koska tällöin jokainen saa viettää lomansa haluamaansa aikaan, eikä tarvitse jakaa vastuuhenkilöiden loma-aikoja sesonkikiireiden mukaan osiin tai heille vähemmän toivottuun ajanjaksoon. Tänä vuonna lomien jakaminen onnistui melko hyvin toiveiden mukaisesti ja kausityöntekijöiden ylimääräisten vapaatoiveiden täyttämisessä ollaan onnistuttu lyhyelläkin varoitusajalla.

Henkilökunta lomailee ja pitää vapaitaan toiveidensa mukaisesti, mutta entä kauppias? Olen itse halunnut aina toteuttaa henkilökunnan toiveet ensisijaisesti ja pyrkiä suunnittelemaan perheemme menot näiden mukaan. Välillä käykin niin, että perhe menee menojaan, kun kauppias hoitaa homman kaupalla. Nautin työstäni todella paljon, mutta välillä on kuitenkin ladattava akkuja. Kesäajan vapaiden pitäminen vaatiikin hiukan suunnittelua, ennakointia ja ohjausta talvikautta enemmän. Mutta onneksi henkilökuntani on taas joustanut loistavasti ja olen päässyt lataamaan akkujani aina tarpeen mukaan.

Koska kesäaikaan asiakasmäärät laskevat, tämä tietää myös henkilöstökulujen optimoimista ja myös kauppiaalle pidempiä työpäiviä kassalla. Vastuuhenkilöiden ollessa lomalla tai vapaalla, kauppiaan rooli seurannassa ja henkilökunnan ohjauksen tarve kasvavat. Pitää pystyä olemaan askeleen edellä henkilökuntaa ja pyrittävä ennakoimaan tilanteita mahdollisuuksien mukaan. Myös helteiden aiheuttamat haasteet kylmäkoneiden kanssa, ovat lisänneet kuormitusta ja erityisesti ilta- ja yöaikaan. Olen jopa puhelimitse delegoinut kylmäkoneiden huoltamista henkilökunnalle Tallinnasta käsin, jotta pystyisimme takaamaan tuotteiden laadun, koska kellään vuorossa olevalla ei ollut aiempaa kokemusta kyseisestä kylmäkoneviasta. Eli kaikki tämä lisää normaalia työmäärää huomattavasti, niin kauppiaalla kun henkilökunnallakin.
Käytännössä kesä on antoisaa aikaa, kun saan olla asiakkaiden keskuudessa enemmän. Pääsen seuraamaan nuorien kausityöntekijöiden ammattitaidon kehittymistä vastuullisissa tehtävissä. Sekä opin itse paljon uusia asioita kaupan laitteistoista ja henkilöstön ohjaamisesta.

P.S. Tämän olin kirjoittanut jo kesällä, mutta jostain syystä se jäi julkaisematta. Joten näillä kesäisillä tunnelmilla kohti Joulua :)

Vuonna 2009 lainsäädännön muututtua kauppojen aukioloajat vapautuivat merkittävästi erityisesti myymäläpinta-alaltaan alle 400 neliön toimipaikoissa. Käytännössä pienet kaupat ovat voineet olla lainmuutoksen jälkeen tiettyjä pyhiä lukuun ottamatta täysin vapaasti auki. Useat pienet kaupat palvelevatkin viikon jokaisena päivänä joko klo 22:een, 23:een tai jopa puoleen yöhön asti entisen klo 21 sijaan. Laajat ja myöhäisemmät aukioloajat ovat pienille päivittäistavarakaupoille keino palvella asiakkaita ja pärjätä kilpailussa kaupan isompia yksiköitä vastaan paremmin. Kaupan liiton kyselyn mukaan aukioloaikojen muutos onkin lisännyt pienten päivittäistavarakauppojen kannattavuutta (Kaupan liiton jäsenkysely 2011).

Opintojeni aikaan työskentelin ison kaupungin vilkkaan keskustalähiön pienessä marketissa, jossa havaitsin erinäisten levottomuuksien korostumisen myöhäisillä aukiolotunneilla. Tämän havainnon innoittamana tein vuonna 2012 pro gradu -tutkimuksen Tampereen yliopistolle siitä, miten aukioloaikojen laajentuminen entistä myöhäisemmille tunneille on vaikuttanut pieniin päivittäistavarakauppoihin kohdistuvaan rikollisuuteen. Kysely toteutettiin lomakekyselynä K-market-ketjussa toimiville kauppiaille ja siihen vastasi kiitettävästi toistasataa kauppiasta.

Tutkimuksen keskeisin havainto oli, että noin neljännes vastaajista koki aukioloaikojen laajentumisen lisänneen ainakin jonkin verran rikollisuutta toimipaikassa. Toisaalta enemmistöllä kauppiaista oli kokemus, etteivät myöhäisemmät aukioloajat olleet lisänneet rikollisuutta. Myöhäisemmät aukioloajat eivät myöskään olleet lisänneet yksintyöskentelyä kyselyyn osallistuneissa toimipaikoissa. Rikollisuus, jota toimipaikoissa esiintyi, oli pääasiassa myymälävarkauksia sekä henkilökuntaan kohdistuvaa uhkailua ja väkivaltaista käytöstä.

Rikollisuuden lisäksi laajoilla aukioloajoilla on myös toinen varjopuoli: kaupan henkilökunnan sosiaalinen eriarvoistuminen. Myöhäiset työvuorot ja viikonloppuvuorot ovat pois perheen ja ystävien yhteisestä vapaa-ajasta eikä pienissä erikois- ja päivittäistavarakaupoissa sunnuntai-vuorojen toteuttaminen välttämättä onnistu kuin yrittäjän toimesta korkeiden kustannusten vuoksi. Keskustelut kauppojen aukioloaikojen täydellisestä vapauttamisesta ovat tasaisesti esillä eri lobbareiden toimesta mediassa ja muilla foorumeilla. Pt-kauppiaan näkökulmasta aukioloaikojen täydelliseen vapauttamiseen liittyisi toki paljon hyviä puolia, mutta keskusteluissa ei tule unohtaa yrittäjän ja kaupan henkilökunnan työssä jaksamista. Monista päivittäistavarakauppaa koskevista sääntelyistä pidän nykyistä kauppojen aukioloaikalakia varsin onnistuneena kompromissina.

Aiheesta enemmän kiinnostuneille suosittelen tutustumista esimerkiksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimukseen ”Kauppa ja teollisuus rikosten kohteena” tai Keskusrikospoliisin ”Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden” -tilannekuviin. Myös oma tutkimukseni on rajoitetuin osin saatavilla Tampereen yliopiston nettisivujen tutkielma-arkistosta.

Vaikka kauppiasuralla on jo kuudes vuosi menossa niin uudessa kauppapaikassa elämä tuntuu tuoreelta ja idearikkaalta. Fiilis kaupasta on aivan superhyvä, täällä on kaikki perusasiat hienossa kunnossa ja asiakkaat aivan mahtavia. Kauppa toimii nyt aloituksen jälkeen kolmatta vuotta ja edellinen kauppias on rakentanut kaupalle loistavan maineen. Kaupassa kaikki toimii hämmästyttävän samanlailla kuin edellisessäkin, tavarat löytyvät tutuista paikoista ja leivinjauheet tai liivatteet ovat siellä rusinoiden vieressä missä ne ovat olleet vanhassakin kauppapaikassa. Asiakkaiden kanssa on välillä koomisia tilanteita kun kauppias ei tiedä yhtään onko jotain pyydettyä tuotetta kaupan valikoimassa, on etsitty niin pihlajanmarjahyytelöä kuin punakaalisalaattiakin. Tässä kohtaa on kovin tyytyväinen että on yrittäjänä ketjussa jossa konsepti toimii ja asiat tehdään tutulla tavalla ja tietyillä säännöillä paikasta huolimatta.

Kauppiaan työhön liittyy paljon sidosryhmien edustajien tapaamisia ja nyt niitä onkin ollut urakalla. Koitan löytää aina pienen hetken kaikille tavarantoimittajille jotta pääsen käsitykseen mitkä tuotteet ovat juuri täällä kaupassa tärkeitä ja mitä asiakkaat meiltä haluaisivat ostaa. Muutamien tavarantoimittajien edustajien kanssa on ehditty luomaan jo vuosien asiakassuhde kauppiasharjoittelun ajoista lähtien ja onkin ilo tavata näitä ihmisiä myös täällä uudessa kaupassa pitkästä aikaa. Yksikin edustaja muisti lähes 8 vuoden takaa erään kauppiasharjoittelun ajan myyntitehtävän jonka olin hänen kanssaan toteuttanut aikoinaan harjoittelukaupassa. Nyt sitä myyntityötä tehdään sitten taas kerran ihan tosissaan kaupankäynnin edistämiseksi.

Kauppiuus on ihmeellinen juttu, vaikka olinkin hetken ilman kauppaa ihan tyytyväisenä kotona downshiftaamassa niin nyt en taas pysty kuvittelemaankaan elämää ilman tätä. Siitäkin huolimatta että nyt on taas menty kuukausi 10-12 tuntisia työpäiviä tehden ja ilman vapaapäiviä. Itsenäisyyspäivää odotellessa, pieni hengähdys ennen joulua tekee hyvää.

Syksy on mukavassa vauhdissa. Juuri ja juuri on toivuttu kellojen kääntämisen aiheuttamasta (positiivisesta; kaupan henkilökunta saa nukkua tunnin pidempään) aikaerosta Eletään pimeää ja märkää aikaa. Ainoan valopilkahduksen tuo pyhät, joita marras-joulukuu on pullollaan.

Kauppiasperhe vietti minisyysloman sukulaisten luona kyläillen. Lappeenrannan kouluissa tänä vuonna oli ainoastaan 2 päivän syysloma (viikonlopun lisäksi). Ensi syksynä täälläkin saadaan nauttia kokonaisesta viikkolomasta. Kauppias irtautuu kyllä arjesta, mutta se ei vaan millään malta olla pois päivittäistavarakaupoista. Niinpä lomamatkallakin käydään useassa ruokakaupassa, ihan vaan pällistelemässä ja ihmettelemässä, joskus tapaamassa tuttuja kauppiaskollegoita. Harrastan valokuvaamista, lähinnä viivakoodien valokuvaamista.

Tässä kuvassa Pirkka gluteeniton suolakeksi, mitä en tiennyt olevan olemassakaan. Mikään ei ole helpompaa päivittää omaa kauppavalikoimaa, kuin bongaamalla näitä enareita. Kaupalla näppäilen vaan numerosarjan tilauslaitteeseen ja lähetän tilauksen. Pienen kaupan ongelma on usein se, että tuote-edustajien aika ei riitä joka paikkaan. Näin isommat yksiköt ovat heilläkin luonnollisesti ykkösprioriteetteina. Posti tuo jatkuvasti materiaalia, kuvastoja ja esitteitä, mutta niiden syvällisempään tutkimiseen ei tahdo normaali työpäivä riittää. Näin enarimetsästys näyttää tällä hetkellä toimivimmalle ratkaisulle.

Isänpäiväviikko meneillään. Tänä vuonna isää voi kokeilla herkutella normaalien makeiden herkkujen lisäksi myös valmiilla voileipäkakulla. Snackpoint valmistaa ihan kelpomakuisia ja sopivan kokoisia valmiita suolaisia kakkuja, joita meillä on  myynnissä nyt ensimmäistä kertaa. Ensimmäinen erä joulumakeisia, tarkemmin sanottuna syksyn pimenevien iltojen herkuttelumakeisia, saapui myymälään jo lokakuun lopulla. Ehkä näitäkin voisi suositella myös isälle =) Eikä siihen varsinaiseen joulunavaukseenkaan ole aikaa kuin pari viikkoa. Ennen kuin huomaatkaan, joulupukki jo koputtelee sinunkin ovella..

Leppoisaa isänpäivää kaikille isä-kollegoille!

Blogihiljaisuus on ohi ja uudet haasteet ovat odottamassa. Pääsin kirjoittamaan sopimukset uuteen kauppapaikkaani joka tällä kertaa sijaitsee Lahdessa! “Suomen Chicagoon” lähdetään luotsaamaan K-supermarket Okeroista joka on Lahden alueen suurin K-supermarket ja kerännyt vankan maineen hyvänä ja monipuolisena kauppana. Olen todella innoissani päästessäni yrittäjäksi yhteen alueen parhaimmista ruokakaupoista ja kehittämään siitä pitkällä tähtäimellä vieläkin monipuolisempi. Joskus kauppiaan ura saattaa viedä kaupungista toiseen, eikä hyvän ja potentiaalisen kauppapaikan takia ainakaan itselleni muuttaminen ei ole koskaan ollut mikään mahdoton ajatus. Ainahan voi vuosien jälkeen harkita paluuta takaisin kotiseuduille jos siltä alkaa tuntumaan.
Ennen kuin pääsee taas “sorvin ääreen”, täytyy tehdä vinot pinot paperihommia ja kaikki aloitetaankin sopimusten kirjoitteluilla. On sähkösopimusta, pankkien ja vakuutusyhtiöiden kilpailuttamista, siivousta, jätehuoltoa, turvallisuuspalveluja ja tuholaistorjuntaa. Haetaan alkoholi-, ja tupakkavalmisteiden myyntilupia, vertaillaan puhelinliittymiä, soitellaan Veikkaukseen ja raha-automaattiyhdistykseen. Kauppiaan työhön kuuluu vastata näistä sopimuksista itse, mutta tähänkin tottuu, sillä monessa kauppiasvaihdossa mukana olleena alkavat nämäkin asiat hoitua jo rutiinilla.
Kaiken tämän aloituskiireen keskellä vastuu alkaa painaa juuri mukavasti, onhan se oma uusi kauppa siellä odottamassa!

Yrittäjävetoisten K-ruokakauppojen suurin yksittäinen kilpailuetu liittyy mielestäni kauppakohtaiseen tekemiseen, jolla voi parhaimmillaan erottua merkittävästi kilpailijoista. Tähän toki liittyy myös iso sudenkuoppa: erottua voi sekä hyvässä että pahassa. Kauppakohtaisella tekemisellä tarkoitan esimerkiksi kaupan omia erikoiskampanjoita, markkinointia, tapahtumien järjestämistä, ylivertaista asiakaspalvelua tai vaikka persoonallista myymäläsomistusta.

Tiukasti ketjuohjauksessa toimivat pääkilpailijat toteuttavat myymäläpäällikön ohjauksessa konseptia, jonka raamit on lyöty lukkoon ketjun pääkallopaikalla. Parhaimmillaan ketjukonsepti ja sen säntillinen toteuttaminen näkyvät kuluttajille tuttuna, turvallisena ja tunnistettavana ostospaikkana, jossa, riippumatta siitä missä ketjun toimipisteessä asiakas kulloinkin asioi, maitolitraa tai reissumiestä ei tarvitse kauaa hakea. Konseptiin ja sen monistamiseen toimipaikkojen kesken liittyy toki myös monia muita vähemmän kuluttajille näkyviä tavoitteita, kuten tehokkuuden lisääminen markkinoinnissa ja logistiikassa. Tiukan konseptiohjauksen varjopuolena näen kuitenkin vajoamisen keskinkertaisuuden oravanpyörään, jossa irtiotot kaikesta tavallisuudesta poikkeavasta ovat kielletty.

Luonnollisesti myös K-ruokakaupoilla on konsepteja, joita kaupat ja kauppiaat toteuttavat yhdessä Ruokakeskon kanssa. Konsepti luo hyvät raamit arjen kaupankäynnille. Kuitenkin, K-ruokakauppojen merkittävä kilpailuetu liittyy mahdollisuuteen toteuttaa kaupan omaa tekemistä (kuten esimerkiksi edellä mainitsemiani markkinointia, kampanjoita tai tapahtumia) ruohonjuuritasolla yksittäisissä ruokakaupoissa. Tämä oma tekeminen tekee jokaisesta K-ruokakaupasta pääkilpailijoihin nähden enemmän yksilöllisemmän. Ei ole sattumaa, että valtakunnan parhaat ja monipuolisimmat päivittäistavarakaupat ovat lähes järjestään K-ruokakauppoja (ehkä joitain tavaratalojen yhteyksissä olevia ”herkkuja” lukuun ottamatta).

K-supermarket Jalasjärvellä teemme yhdessä henkilökunnan kanssa tällä hetkellä kovasti töitä tulevan viikonlopun ”maalaismarkkinoita” varten. Olemme koonneet kaupalle hyviä tarjouksia paikallisten tuottajien, leipomoiden sekä isompien elintarviketalojen tuotteista. Yhteensä viikonlopun aikana meille on tulossa kahdeksan eri tuote-esittelyä, mikä on iso määrä pienelle maaseutukaupalle. Erityisen hienoa on, että olemme onnistuneet puhumaan muutaman kiireisen alkutuottajan mukaan kaupalle kertomaan asiakkaille tuotteistaan. Tämänkaltaisten tapahtumien järjestäminen lisää sekä kauppiaan että henkilökunnan työtaakkaa, mutta toisaalta tuo tärkeää vaihtelevuutta työhön. Parhaimmillaan hyvin onnistunut tapahtuma jättääkin positiivisen fiiliksen työporukalle sekä asiakkaille, kehittää liiketoimintaa sekä mahdollistaa irtioton kilpailijoiden konsepteista. Itsenäisellä K-ruokakauppiaalla onkin myymäläpäälliköihin nähden ainutlaatuinen mahdollisuus: voi itse päättää, johtaako tavallista vai hieman tavallista parempaa ruokakauppaa?

Hei! Olen Ilari Kontsas, K-ruokakauppias.fi –sivuston uusin kauppiasblogisti. Aloitin K-ruokakauppiaana helmikuussa 2014 K-supermarket Jalasjärvellä Etelä-Pohjanmaalla. Kauppapaikkaa tarjottiin minulle, kun edeltäjälleni Markus Tuomelle tuli mahdollisuus siirtyä luotsaamaan K-supermarket Kuljun Kartanoa Lempäälään. Lyhyen harkinta-ajan jälkeen päätin vastata huutoon ja paluumuuttaa lähelle synnyinseutujani.

Olen kotoisin Jalasjärven naapuripitäjästä Kurikasta, joten K-supermarket Jalasjärvi sai itselleen pohjalaisen isännän. Ennen kauppiasurani aloitusta ehdin viettää lähes kymmenen vuotta Tampereella opintojen ja työelämän parissa, mutta vietetty aika hämäläisten keskuudessa ei ollut täysin vierottanut minua lakeuksista. Kotiin oli mukava palata.

Tampereella opiskelin kauppatieteitä yliopistossa ja siinä ohessa tein töitä monenlaisissa ympäristöissä mm. vanhempieni rautakaupassa, lähettiyrityksessä, postissa ja vakuutusyhtiössä. Pisin työkeikkani oli noin yhdeksän kuukauden komennus Kosovossa Suomalaisessa kriisinhallintajoukossa vuosina 2009-2010.  Ekonomiksi valmistuin alkuvuodesta 2013, mutta päätös lähteä kauppiasuralle oli kypsynyt jo ennen tätä.

Ensikosketukseni päivittäistavarakauppaan sain Kosovosta kotiuduttuani, kun aloitin työskentelyn K-market Mestarissa Tampereella kauppiaspariskunta Hakala & Janhusen alaisuudessa. Työkokemus oli rohkaiseva ja uskaltauduin hakeutua Ruokakeskon kauppiasvalmennukseen. Varsinaisen kauppiasharjoittelun aloitin loppuvuodesta 2012 ja suoritin sen K-supermarket HerkkuDuossa Tampereella kauppias Teemu Virtasen ja HerkkuDuon ammattimaisen henkilökunnan ohjauksessa. Kauppiasvalmennuksen päätösjuhlia vietin yhdessä parinkymmenen kollegan kanssa loppusyksystä 2013 ja – kuten edellä tulikin jo mainittua – kauppiasurani pääsi kunnolla starttiin helmikuussa 2014 aloittaessani K-supermarket-kauppiaana Jalasjärvellä.

Tulevissa blogipäivityksissäni tulen tarkastelemaan päivittäistavarakaupan arkea, kehitystä ja liiketoimintaa sekä K-kauppiasyrittäjyyttä omasta näkökulmastani. Toivon, että tekstini onnistuvat välittämään lukijalle ymmärrystä ennen kaikkea siitä, kuinka monipuolisesta ja haastavasta alasta päivittäistavarakaupassa onkaan kyse. Antoisia lukuhetkiä!

Hotelli Haaga

Tehokasta työskentelyä

Miten kauppiasperhe järjestää opiskelunsa? Kotona neljän lapsen arkea pyörittävä kauppiasvaimoni Liisa on suorittanut jo noin vuoden verran oppisopimuskoulutuksena Yrittäjän ammattitutkintoa. Ylimääräistä aikaa ei ole, joten koulutehtäviä tehdään pitkin päivää aina silloin, kun tilanne sallii. Keittiön pitkän ruokapöydän toinen pääty on jo pitkään pyhitetty Liisan kannettavalle tietokoneelle sekä erinäiselle määrälle kaikkea opiskelumateriaalia. Sähköiselle ei opintomaailma vielä näytä, ei ainakaan meidän keittiön pöydällä. Sen verran mappia ja A4-liuskaa siinä on näkynyt. Pöytä tyhjenee juhlien ja vieraiden tieltä, jolloin opintomateriaali lentää muualle.

Yhtä helppoa on järjestää lähteminen lähiopetusjaksolle Helsinkiin. Koska pienin lapsista on yhä täydellä rintaruokinnalla, en pärjää Annun kanssa yksin kotona. Vedetään pitkää tikkua kuka isovanhemmista saa/joutuu ottamaan kenetkin. Vanhin jää kotiin anopin kanssa, koska koulusta ei olla niin vaan pois. Tai jalkapallosta, jos Oskulta kysytään. No, oli koulussa myös uintiviikko, joten varmasti jäi mielellään. Kaksi viedään toisille isovanhemmille Vihtiin. Molemmat laskivat päiviä, joko mennään. Pienin tirriäinen viettää laatu-aikaa iskän kanssa Hotelli Haagassa, missä Liisa käy jokaisella tauolla imettämässä tilkan evästä, jotta Annu jaksaa iskää tai olla syömättä taas seuraavaan äidin taukoon. Luennoitsija, tässä taas yksi syy, miksi niitä taukoja pitää aika ajoin pitää!

Kuvasta näet, miten tämä teksti syntyi, tehokkaasti yhdellä kädellä..

Kauppa on valtakunnassa merkittävä työllistäjä, myös merkittävä nuorten ensityöllistäjä. Kaupan arjessa on työtehtäviä, joihin suhteellisen lyhyelläkin perehdyttämisellä pääsee mukaan.

Joka syksyinen ja keväinen ilmiö: TET tekee taas tuloaan. Meidän lähikouluissa on aktiivisia nuoria, jotka itse käyvät kysymässä mahdollisuutta tutustua kaupan työpäiviin kouluissa toteutettavien harjoittelujaksojen aikana. Lähes kaikki, jotka paikkaa ovat käyneet kysymässä, ovat saaneet mahdollisuuden tutustua työelämään. Pienessä kaupassa yksi harjoittelija kerrallaan on sopiva määrä. Liian monta harjoittelijaa ei kerralla voida ottaa, joskin välillä pareina nuoret ovat meille silti päässeet.

Työelämään tutustuminen tarkoittaa osalle ajallaan saapumista, ilman puhelinta ja reippaana kaupalla olemista. Ajat muuttuvat, sillä ilman puhelinta oleminen voi tuottaa joillekin suuria vaikeuksia. Nykynuori ei ole tottunut olemaan ilman kännykkää. Osalle se on kuitenkin konkreettista tutustumista siihen, mitä kaikkea kaupan seinien sisäpuolella tapahtuu tilauksista tavaran myyntiin. Harjoittelujakso on usein aika lyhyt, eikä siinä ehdi saada kuin pintaraapaisun kaupasta. Monelle se kuitenkin herättää kiinnostuksen hakea töitä myöhemmässä elämänvaiheessa. Sitähän TET on parhaimmillaan. Työnantajalle TET on myös merkittävä kanava rekrytoinnin kannalta.

Osa kiinnostuu kauppias-ammatista, paljon sitä harjoitteluiden aikana kysellään. Olemista kauppiaana ei sinällään voi harjoitella, mutta siihen on olemassa onneksi hyvä koulutus sekä taustatuki. Kauppiasharjoittelussa tätä tehdään, mutta silloin varsinainen yrittäjävastuu on kuitenkin kasvattajakauppiaalla.

Mitä kokemuksia sinulla on työelämään tutustumisesta?

Onnea Pirkka!

K-ryhmän oma lempilapsi Pirkka juhlisti nimipäiviään eilen. Ainoana ruokakauppana Suomessa meillä on valikoimassa niin iso tuotemerkki, että sitä juhlitaan koko valtakunnassa. Sen kunniaksi myös meidän kaupassa oli kahvipannu kuumana koko päivän. Asiakkaat ilahtuivat, kun koleana syyskuun aamuna kaupan sisällä tuoksuikin tuore kahvi. Aamun Etelä-Saimaa-lehteen laitettiin pieni mainos, missä toivotettiin asiakkaat tervetulleiksi juhlistamaan Pirkkaa.

Normaalisti kahvituksen järjestää meillä Uus-Lavolan Martat ry. Tällä kertaa kauppias itse henkilökunnan avustuksella suoriutui tehtävästä. Kaksi Moccamaster-keitintä keittivät kilpaa kahvia takatiloissa, jotta kahvi saatiin riittämään asiakkaille. Harvoin tulee keitettyä yli 300 hengelle kahvia. Pienessä myymälässä jokainen toiminto on suunniteltava hyvin etukäteen. Asiakastapahtuma on yksi suurimmista ponnistuksista kaupan arjessa.

Pirkan merkitys kaupalle ja kaupankäynnille on suuri. Pirkka tunnetaan ennen kaikkea laadukkaana tuotteena, mikä sopii erittäin hyvin koko K-ryhmän toiminta-ajatukseen. Asiakas voi luottaa saavansa rahoillensa vastineen. Epävarmoina taloudellisina aikoina tuotteen hinta nousee laadun rinnalla yhdeksi suureksi ostopäätökseen vaikuttavaksi tekijäksi. Pirkan edullisuus houkuttelee kuluttajaa. Tuoteperhe laajenee koko ajan ja sitä kehitetään asiakkaiden toiveiden pohjalta.

Onnea Pirkka vielä kerran!

***

Teppo Kylmä

K-Kauppias

K-Market Kanneli

Kannelkatu 2

53100 Lappeenranta

+358 10 321 3090

teppo.kylma@k-market.com

Sähköisten sanomalehtien otsikot toitottavat: “Valion Venäjä-tuotteita saa tänään näistä kaupoista – hinta “poikkeuksellisen” edullinen”. Myyntierät ovat saaneet kuluttajat liikkeelle. Puhelin soi, sähköpostia tulee, asiakkaat kyselevät: “Onko teillä myynnissä näitä eriä?” Tähän asti suuremman kokoluokan ruokakaupat ovat saaneet myydä eriä tästä Valion ns. ylijäämästä. Nyt vähittäismyynti näyttää laajenevan myös pienempiin kauppoihin.

Nämä Venäjän talouspakotteet näkyvät myös täällä Kaakkois-Suomessa. Venäjälle tarkoitettuja Valion tuotteita nähdään ruokakauppojen hyllyissä, koska Venäjä kielsi EU-maiden maitotuotteiden tuonnin elokuun alkupuolella. Valion myynti ja logistiikka tekee tällä hetkellä normaalia pidempää päivää, jotta päiväysherkkä tavara saadaan liikkeelle mahdollisimman pian. Toisaalta viennin supistuminen näkyy jollain aikavälillä myös ehkä Valion työpaikoissakin.

Tuotteista osa on ihan samoja tuotteita, mitä meillä on myynnissä normaalistikin. Esimerkiksi jogurttien makuvarianteissa saattaa olla poikkeavuuksia. Tuote-tekstit ovat tietenkin painettu venäjäksi, joten kaupan on tarjottava asiakkailleen ihmetysten lisäksi myös pakkausselosteet suomen- ja ruotsin kielellä.

Kaupan ja kauppiaan näkökulmasta katsottuna kaikki positiivinen kuluttajaliikenne on aina positiivista. Tämän päivän kuluttaja on ehkä enemmän tarjousorientoitunut, kuin vaikka vuosi sitten. Taloudellinen epävarmuus lisää asiakkaan mielenkiintoa tarjousten perään. Me saamme ensimmäisen Valion Venäjä-erän myyntiin ylihuomenna, mielenkiinnolla odotan. Koskaan ei ole tilausmäärien kanssa pohdittu niin kauaa, kuin nyt. Kauppiaalla ei ole minkään valtakunnan käsitystä siitä, minkä verran tuotteita menee kaupaksi. Eihän meillä sitä ennustajan kristallipalloa ole muissakaan tarjouksissa, mutta yleensä niihin löytyy joku vertailupohja. Ja niinhän se menee, jos tilausmäärät ovat aivan pielessä, tiedetään, että kauppiasperheessä syödään tavallista enemmän jogurttia..

Työ kaupalla sisältää paljon toistuvia rutiineja ja toistuvia haasteita. Nämä aiheuttavatkin usein ”sokeutumista” kaupassa oleviin epäkohdille ja muutostarpeille. Myös asiakkaat ehdottavat paljon tuotetoiveita, jotka pyrimme aina toteuttamaan. Tuotevalikoiman kehittäminen sisään kävelevien edustajien kanssa on aina haastavaa ja jää paljon tuotteita löytämättä, koska edustajilla ei aina ole tietämystä kaupan asiakaskunnasta ja ostokäyttäytymisestä.

Kierrän itse paljon vapaa-aikanani messuilla ja muissa kaupoissa keräämässä ideoita esillepanoihin sekä uusia toimittajia ja tuotteita. Ideoita voi löytyä miltä tahansa messuilta, kaupoista, kaduilta tai Internetistä, koska pitämällä silmät auki ja ajattelemalla avoimesti voi löytyy uusia ajatuksia. Pienestä asiasta voi kasvaa suurikin idea, kunhan osaa löytää asioista uusia puolia.

Messut ja erilaiset tapahtumat ovat helpoin tapa löytää pientuottajien laadukkaita ja erilaisia tuotteita. Siellä pystyy henkilökohtaisesti tapaamaan tuottajat ja pääsee kuulemaan tarinat tuotteiden, raaka-aineiden ja yritysten takana. Asiakkaat ovat alkaneet arvostamaan tuotteiden laatua ja alkuperää entistä enemmän. He haluavat tietää tarinoita tuotteiden taustalta ja arvostetaan enemmän lähellä tuotettua ruokaa. Ajatustapa ”Syödään vähemmän, syödään laadukkaammin” alkaa keräämään enmmän kannatusta.

Olemme pyrkineet keräämään kaupan valikoimaan laajan valikoiman luomua ja lähiruokaa. Olemme myös alkaneet keräämään arvostettujen pien- ja luomutuottajien tuotteita valikoimiimme. Tästä syystä pidämme korvat ja silmät auki uusien tuotteiden suhteen. On myös ollut ilo huomata, että moni pien- ja luomutuottaja on kuullut pienestä K-marketista Itä-Helsingissä, jonka valikoimaan he haluaisivat tuotteitaan.

Olemme myös pyrkineet helpottamaan asiakkaidemme asiointia kaupassa eri keinoin. Osa näistä keinoista helpottaa myös omaa työskentelyämme (mm. maitohyllymme ja salaattibaari). Uusia ideoita esillepanoihin ja asioinnin helpottamiseen löytyy myös eri kaupoista ja tapahtumista, ei ainoastaan ruokakaupoista.

Olen todella kiitollinen siitä, että meillä on valveutuneita ja aktiivisia asiakkaita, jotka antavat meille palautetta valikoimastamme ja toiminnastamme sekä auttavat meitä kehittämään kauppaamme kokoajan parempaan suuntaan.

Työnantajille, ja erityisesti yrittäjille, rekrytointiprosessit ovat tärkeitä investointeja ja erittäin monimutkaisia, koska pitää ottaa huomioon hakijan ominaisuudet, osaaminen ja tulevaisuuden tavoitteet sekä hänen soveltuvuutensa nykyiseen henkilökuntaan ja haettavaan tehtävään.

Kaupanalalla erityisesti nuorille ovat nykyään tyypillisiä lyhyehköt työsuhteet. Syitä lyhyisiin työsuhteisiin löytyy monia, osa viettää välivuotta, osa haluaa kokeilla alaa ja tietysti muutto toiselle paikkakunnalle. Osa taas löytää alan omakseen ja jää pysyvästi alalle. Tavoitteet ja soveltuvuus alaa kohtaan onkin hyvä ottaa huomioon henkilökunnan johtamisessa ja rekrytointitilanteessa.

Nykyään rekrytointikanavia on paljon ja työnantajan on hyvä tuntea ne kaikki. Jokaista kanavaa pitkin löytyy erityyppisiä hakijoita. On siis mahdollisuus hakea kokeneita alan osaajia, alansa alkutaipaleella olevia ja alalle haluavia. Itse olen käyttänyt hyvin monia kanavia, koska henkilöstötarpeemme ovat olleen hyvin erilaisia. Moni hakija on myös osoittanut aktiivisuuttaan tulemalla kasvotusten hakemaan töitä.

Normaalin rekrytoinnin ohella löytyy erityisesti nuorille suunnattuja kanavia päästä töihin. On olemassa Sanssi-korttia, oppisopimusta sekä erilaisia henkilökohtaisia palveluja tarjoavia tahoja. Itse olen ollut yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa sekä henkilökohtaista tukea nuorelle tarjoavan Sovinto ry:n kanssa.

Meillä on ollut harjoittelussa monia nuoria, jotka ovat olleet kiinnostuneita kokeilemaan alaa tai jotka ovat suorittamassa opintoihinsa liittyvää työharjoittelua. Kaikki harjoittelijat ovat päässeet monipuolisesti mukaan kaupan arkeen vakituisen henkilökunnan rinnalle. Tarkoituksenamme on siis, että jokainen harjoittelija saa realistisen kuvan, millaista kaupan arki on, eli käytännössä he tekevät samoja rutiineja ja samoilla säännöillä, kun vakituinen henkilökuntamme.

Jokainen rekrytointi on investointi, jonka työmäärä on todella suuri. Kyse ei siis ole vain hakemuksen laittamista nettiin ja hakemusten perusteella sopivimman hakijan valitsemista.

Jo itse avoimen työpaikan ilmoittamiskanavan, ilmoituksen tyylin, hakijalta vaadittavan työkokemuksen perusteella voidaan rajata hakijoita itselle sopivaksi. Tämän jälkeen tulee löytää lukemattomista hakemuksista haastatteluun sopivimmat, vaikka jokainen hakija ei ehkä osaisi parhaiten kirjallisesti erottua joukosta. Haastattelutilanteessa taas tulee löytää hakijasta ne ominaisuudet, joita työtehtävässä tarvitaan. Sitten ollaankin tilanteessa, jossa löydetään hyvien hakijoiden joukosta yksi tehtävään valittava. Välillä käy jopa niin, että pitää nukkua pari yötä, jotta parhaista hakijoista pystyy valitsemaan sopivimman.

Viime aikoina pelkästään avoin työpaikka tai työpaikan läheisyys omaan asuinpaikkaan eivät ole tärkeimpiä syitä hakemaan työpaikkaa. Vaan työpaikan ilmapiiri, mahdollisuus kehittyä työssään ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä vaikuttavat todella paljon työpaikan valintaan. Tästä syystä työnantajan pitääkin tuoda ilmi millaisessa työpaikassa, millaisilla säännöillä ja millaisilla eduilla työntekijät tulevat työskentelemään.

Rekrytointi ja henkilöstön vaihtuvuus onkin mielestäni aina loistava mahdollisuus päästä kehittämään kauppaa ja omaa osaamistaan.

Kuten aiemmin on jo tullut todettua, meidän asiakkaat ovat hyvin oppineet, että meiltä saa palvelua. Viimeisin erikoispyyntö tuli tuosta ihan läheltä, nimittäin Portugalista! Puhelin soi, numero oli hieman oudon muotoinen. Asiakkaamme soittaa etelän lämmöstä. Hänen ruisleipävarastonsa oli päässyt loppumaan.

Meidän ruisleipä-asiakkaamme viettää talvet Portugalissa ja asuu kesät täällä Lappeenrannassa. Aiemmin syksyllä hän pyysi meitä tilaamaan kasan Oululaisen jälkiuunipalaa, mitkä pakattiin täällä pahvilaatikkoon. Asiakas silloin itse postitti ne lähtöpäivänään itselleen talvikotiinsa, missä hän ne säilyttää pakastimessa. Lieneekö koti-ikävissään tai muuten herkutellessaan, talven varalle ajateltu ruisleipävarasto oli kuitenkin päässyt loppumaan. Niinpä hän kaivoi käsiinsä lähikauppansa numeron ja kokeili kepillä jäätä.

Tilaus tehtiin, 36 pussia herkullista leipää pakattiin laatikkoon ja vietiin postiin tiistai-aamuna. Leipien maksaminen hoitui Suomessa asuvan tutun avulla. Asiakas soitti perjantaina hyvin liikuttuneena, että jälkiuunipala-lähetys oli tullut ehjänä perille saakka. Hän lupasi tulla kesällä meitä taas tapaamaan ja vielä erikseen kiittämään hänen auttamisestaan. Ja varmaan syksyllä taas pakataan laatikkoon hänelle matkaevästä.

Näiden ruokamassojen ympärillä sitä herkästi kadottaa ajatuksen siitä, mikä tiettyjen ruokien tai perinteiden merkitys voi parhaimmillaan olla. Voi vain kuvitella, miten iso asia tämä ruisleipälähetys saajalle oli. Tuli myös mieleen, kuinka ikävä Suomalaista puhdasta ruokaa voisi olla, jos ei asuisi täällä..

Joulunaika meni vauhdilla ohi. Koska toinen kauppiaista täytti pyöreitä, se poiki myös ystäväpiirissä samaisia juhlia. Ja niistä kuudet painottuivat joulun alle. Kun joulupukki oli käynyt kylässä, oli ihana vaan keskittyä rakentelemaan legoja pyhien ajaksi olohuoneen lattialle.

Loppiaisena hävisi loputkin joulusta. Poikkeusluvalla myös meidän kauppa palveli asiakkaita tänä pyhäpäivänä. Kaupan ruokahävikin kannalta tälläiset poikkeusluvat olla auki ovat hyviä. K-supermarket Lauttasaaren kauppiaan kirjoitus Facebookissa oli hyvä esimerkki siitä, miten kaupankäynnin ennustaminen, varsinkin pyhien lähellä on vaikeaa. Harmi vain, että keskustelu aiheesta kääntyi hyväntekeväisyyden väärinkäyttöön, saatikka sitten kauppiaan huonoon osaamiseen arvaillessaan asiakasmääriä ja ostokäyttäytymistä. Aivan kuin syyttäisi meteorologia lumettomasta talvesta.

Maanantaille osunut pakkasukon juhlapäivä sekoitti tilausrytmiä ja taas kerran olisi kaivattu kristallipalloa. Kolmen päivän tarve piti saada kaupalle perjantaiksi, sillä seuraava toimitus oli vasta tiistaina. Ja kylläpä oli taas vaikea asettaa kohdilleen tilausmääriä! Meilläkin mentiin joidenkin tuotteiden kohdalla niin metsään, että isot määrät ruokaa lähti hyväntekeväisyyteen. Toisaalta taas monien tuotteiden kohdalla hyllypaikalla on vaan ammottava tyhjyys. Jospa sitä taas päästäisiin rytmiin tipattoman tammikuun myötä.

Tämän kauppiaan perheessä ei tule kotona laisinkaan ruokajätettä. Kompostissa maatuu vain hedelmien kuoret ja kahvin porot. Jätemyllyn virkaa hoitaa nuorekas 9 vuotias Oona, joka tietää jo odottaa omaa vuoroaan putsaamaan lattiaa pöydän alta lasten ruokailun jälkeen. Oona on kaikelle ruualle perso labradorinnoutaja, jota kantaa mielellään kortensa kekoon ruokahävikin pienentämiseksi.

P.s. Käy katsomassa Pirkan nettisivu, jossa on ohjeita sinne kotiin ruokahävikin pienentämiseksi, www.pirkka.fi > reseptit ja ohjeet > mitä tähteistä?

Tai sitten se on lähdettävä tutustumaan eri koirarotuihin ;)

Iltapäivälehdessä uutisoitiin tällä viikolla uusavuttomista nuorista. Nuorista, jotka eivät tiedä eroa pakastimen ja jääkaapin välillä, tai eivät ole koskaan nähneet perunoita keitettävän. Jokainen tietysti opettaa lapsilleen kotona mitä tarpeelliseksi näkee. Eikä tämäkään kauppias  tunnista vieläkään kaikkea hedelmiä ja vihanneksia, uusin tuttavuus on salaattifenkoli. Lähinnä ihmetyttää joissakin nuorissa se kadonnut tiedonjano ja pohjaton uusien asioiden kokeilunhalu, joka jokaisella lapsella on syntyessään. Tätä tiedonjanoa ohjailemalla oikeisiin suuntiin saadaan aikaan timantteja, jotka loistavat myös työelämässä.
Meillä on tapana ottaa Harjoittelijoita tutustumaan kaupan arkeen ja työelämään muutenkin. Osalle tutustuminen tarkoittaa ajoissa paikalle tuloa ja ajan viettämistä ilman kännykkää. Meilläkin on joskus 16 vuotias pitänyt ensimmäistä kertaa elämässään imuria kädessä ja sepäs se vasta jännittävää oli. Kun sitä suutinta piti liikuttaakin, jotta hiekoitushiekat hävisivät eteisen lattialta ja matolta.
Motivaatiota oppia työtehtäviä tai parantaa omia taitoja ei kaikilla kuitenkaan ole. Aika, jolloin saisit esittää tyhmiä (eihän sellaisia olekaan) kysymyksiä ja seurata läheltä sitä kaikkea mitä ammattilainen tekee, valuu hukkaan kun työpäivän kulku on kahvitauon odottamista ja toivomista ettei työhanskat tipu kädestä (nekin pitäisi sitten nostaa lattialta).
Onneksi aina välillä vastaan tulee timantteja. Safiireja, joilla ei ole lainkaan käsitystä ruokakaupan arjesta, mutta jotka salaa ja valon nopeudella oppivat tekemään työtä ammattilaisten rinnalla. Jotka omaksuvat myös hiljaisen tiedon, jota kukaan ei ole vielä ehtinyt ääneen kertoa. Jotka ottavat osaa päivän töihin ajattelemalla itse ja tekemällä oma-aloitteisesti työtehtäviä, hioen ne vielä huippuunsa myös omalla tehokkuudellaan. Palkkio siitä, että saa seurata nuorta oppimassa ja loistamassa on, on huikea ilon tunne. Sama tunne varmasti motivoi ihmisiä opettajiksi ja valmentajiksi.
Jospa sitä joskus voisi sanoa, että ” hän oli meillä aikoinaan harjoittelussa ja noin pitkälle hän on nyt päässyt.” Sillä meidänkin hyllyn välissä on välillä kimallellut timantteja, joista voi kuvitella kehittyvän mitä vaan, vain oma tahto on rajana. Onneksi muutama kiiltelee siellä edelleen päivittäin.

Meillä K-kauppiailla on hieno mahdollisuus siirtyä yrittäjiksi uusiin kauppapaikkoihin. Harvalla yrittäjällä sellaista tilaisuutta tulee, että voi tarvittaessa siirtyä uusiin haasteisiin nopeallakin aikataululla. Itselleni on tullut mahdollisuus lähteä kohti uutta kauppapaikkaa ja tässä kirjoittelenkin haikeissa tunnelmissa ollessani viimeisiä viikkoja nykyisessä kaupassani. Jos K-market oli aikanaan tämän uran ammattikoulu niin nyt ovat vähintäänkin ammattikorkeaopinnot takana, sen verran opettavaisia ovat nämä vuodet K-supermarket kauppiaana olleet.

Ilokseni totean, että luovutan kauppani ohjakset blogi-kollegalleni Markukselle, joka saa tästä tosi kivan kauppapaikan. Tässä jo urani aikana muutaman kauppapaikkavaihdoksen kokeneena tiedän, että kuun vaihteesta tulee raskas inventointeineen mutta hetki kun avaimet luovuttaa uudelle kauppiaalle jää varmasti mieleen. Kun ensimmäisen kerran sai oman kaupan avaimet käteen, hetki oli melkein harras, niin oli sekin kun siitä joutui luopumaan. Raskas, mutta onnellinen on ollut myös se yö, kun ensimmäisen oman supermarketin avaimet olivat kädessä ja tiesi, että nyt on taas astetta isompi kauppa johdettavana.
Vaikea on sanoin kuvailla, kuinka tässä työssä sitoutuu henkilökuntaansa ja asiakkaisiin omassa kauppapaikassaan ja toisaalta kuinka helppo on jättää vanha taakseen ja suunnata katse tulevaisuuteen. Uudessa kauppapaikassa on kuin uusi perhe odottamassa joihin täytyy taas tutustua ja oppia jokaisen omat luonteenpiirteet ja tavat toimia. Henkilökunnallekaan ei ole helppoa ottaa vastaan uutta johtajaa, mutta muutos on nykyään kaupan alalla niin suurta muutenkin että monissa kaupoissa kauppiasvaihdoksiin on jo totuttu.

Uusi kauppias vanhassa kauppapaikassa tuo aina hyvää virtaa koko porukkaan ja hän tuo erilaisia käytäntöjä ja tekemisen meininkiä kauppaan. Joskus asiakkaat jäävät kaipaamaan vanhaa kauppiasta tai uuden tekemät muutokset otetaan innottomasti vastaan. Olen kuitenkin huomannut, että jokainen kauppias luo omalla tekemisellään hengen kauppaan ja joskus paikka vaan vaatii muutosta vaikkei se helpolta asiakkaista tai henkilökunnasta heti tunnukaan. Tässä ammatissa ei pärjää jos ei osaa katsoa tulevaisuuteen, eikä pärjää silloinkaan jos sitä tulevaisuutta alkaa liikaa murehtimaan. Tulevaisuuden ja nykyhetken keskellä tasapainoillen toivottelen kaikille hyvää alkanutta vuotta ja palaan asiaan kun seuraavan kauppapaikan avaimet ovat kädessäni.

Kun asiakas saapuu ruokakauppaan, hänellä on tarve, tarve ostaa ruokaa, juomaa tai herkkuja. Se, mitä hän on tullut tarpeeseensa hakemaan, pitäisi löytyä hyllystä tai asiakas pettyy. Pettynyt asiakas ei mielellään palaa samaan kauppaan uudelleen, vaan etsii paikan, josta löytää tarvitsemansa. Kuinka helposti asiakas vaihtaa ruokakauppaansa? Kuinka paljon pettymyksiä asiakas on valmis vastaanottamaan? Missä raja kulkee?

Kaupassa pitää olla tarpeeksi henkilökuntaa hoitamaan kaikki kaupan rutiinit, kuten hyllyttämään tuotteet ja palvelemaan asiakkaat. On tietysti olemassa paljon kauppakohtaisia eroja, milloin päivän aikana asiakkaat saapuvat ostoksille. Mutta milloin kaupan pitää olla valmis vastaanottamaan asiakkaat? Monelta eri rutiinit tulisi olla tehty, jotta asiakkaat eivät pettyisi, eikä heidän asioimisensa kaupassa häiriintyisi?

Ruokahävikin välttämiseksi ja varastotilojen rajoituksista johtuen, hyllyt ja varastot eivät voi olla kokoajan pullollaan. Tavarantoimitukset taas saapuvat vuodenajasta, viikonpäivistä ja juhlapyhistä johtuen eri aikoihin, joten henkilökunnan pitäisi olla aina valmiina vastaanottamaan kuorma, mutta ei kuitenkaan seistä toimettomana odottamassa sitä. Miten nämä kaikki pitäisi ottaa huomioon tilauksia tehdessä ja vuorosuunnittelussa?

Asiakkaiden vaatimukset kasvavat päivä päivältä ja kaupan pitää pysyä mukana tässä kasvavassa kilpailussa.

On haastavaa pystyä palvelemaan päivän ensimmäinen asiakas parhaalla mahdollisella tavalla. Oli sitten kyseessä aamupalan tai -kahvin ostaja, ennen töihin lähtöä tai yövuorosta palaava, päivän ruokaostoksille tuleva, asiakas. Meillä pyritään päivittäin kehittämään toimintaa, jotta tämä olisi mahdollista. Itse tunnen, että olemme onnistuneet, kun aamun ensimmäinen asiakas löytää kaikki tarvitsemansa tuotteet hyllystä. Tunnen myös onnistumisen fiiliksiä, kun aamun rauhallisina tunteina asiakkaat pyörivät ympäri kauppaa etsien heräteostoksia ja tutkien valikoimamme erikoisuuksia.

Päivän mittaan tarjoustuotteiden riittävyydestä sekä leipä- ja HeVi-osaston täyttämisestä on huolehdittava ajallaan. Olen huomannut, että silloin kun henkilökunnalla ei ole kiire, mutta kokoajan tekemistä, niin silloin rutiinit on oikein ajoitettu ja huomioita tehdään oikea-aikaisesti.

Illalla taas jokainen työntekijä haluaa päästä ajoissa kotiin, vaikka hoidettavia asioita on paljon. Pitää valmistella tulevaa päivää, siivota ja järjestellä paikkoja, varmistaa tuoretuotteiden laatu seuraavalle päivälle sekä monia muita tehtäviä. Tällöin työntekijöillä on suuri vastuu hoitaa omia rutiinejaan siten, että illan viimeinen asiakas pystyy löytämään kaikki tarvitsemansa tuotteet hyllystä ja hyllyt ovat yhtä houkuttelevia, kun päivällä. Ja tietysti siten, että ostokset saa tehdä häiriöittä ja rauhassa ilman, että häntä hoputetaan ulos kaupasta.

Millaisessa kaupassa Sinä haluat asioida ja milloin?